Aromista ja sähkömittarista…

23.3.2010

Näin on talvenpakkaset panneet miehet matalaksi ja suuret haaveet olympiaadin tuomasta mammonasta on taakse jäänyttä haihattelua niin kuin glutamaatin, tuon arominvahventajaksikin kutsutun soluttautujan yhteiselo keittiöissä ja ruokapöydissä.. Saapas nähdä miten äijän käy?

Tässä eräänä yönä keitellessä juureskeittoa ja maistellessa rypäleistä puristeltua nestettä mieleen hiipi vähän kuin salakavalasti ajatuksia, onko tässä mitään järkeä? Siis onko täällä kinoksessa pakko tarpoa ja antaa pakkasen mäiskiä päin naamaa, sähkömittari huutaa falsetissa, kouluihin suunnitellaan kasvisruokapäivää, viinikin oli jotenkin pliisu, kepulaisten puheenjohtajapeli, mitenköhän se Mikael nyt pärjää, Turussa voi romahtaa silta, Suomen uusi tulevaisuus strategia, ruokalistat pitäisi uusia, Mannerheim-elokuvan tulevaisuus, jalkapallomaajoukkueen-kyllä miestä voi huolet painaa!!!! Ai niin, pitää muistaa laittaa liemen joukkoon nuo helmikanan roippeet ja hipsutella joukkoon timjamia.

Kello näytti 02.15 ja höyryävä keitto lautasella, iltapäivällä leivottua leipää ja ystävällinen viini eikä seurakaan paskempaa ollut. Niin ne asiat muuttuu ja huolet strategioista, Mannerheim-elokuvasta, silloista, sähkömittareista.. Ne olivat muisto vain. Ja taakse jäi taas yksi hieno päivä.