”Kevät tulloo” seuraavassa kvartaalissa

Keäaikaan siirtyminen on jännä asia. Kyllähän sen kellon siirtää, mutta kun tuo lumentulo hieman hidastaa mielen siirtymistä fiilikseen ”kevät tulloo”. Tässä eräänä iltana n. klo 02.45 maistelin kevään ensimmäisiä parsoja perinteisesti hollandaisekastikkeen ja paistetun kuhan kera. Jostain kumman syystä tunnelma ei oikein tuntunut nousevan sellaisiin atmosfääreihin kuin yleensä tämä hetki on minut saanut. No eipä tuntunut auttavan vaikka hörppäilin melko mojovia kulauksia uusiseelantilaista ystävällistä viiniä.

Olisikohan tämä pienimuotoista syyllisyyttä, sosiaalista vastuuntuntoa, tässä sitä popsitaan ja hörpitään toiselta puolen maapalloa raahattuja herkkuja. Tottahan se on, nämä jutut hiilijalanjäljistä ja muista. Siinä selaillessani aikani apaattisena erästä talousalan julkaisua, eteeni sattui artikkeli mikä sai ajatukseni jotenkin laukkaamaan ja äkkipikaisen luonteeni, miten sen nyt sanoisi, leimahtamaan. Voi veljet miten hyvää tämä parsa ja hollandaise tosiaan on, kuhasta puhumattakaan, Oulujärvestä viime yönä pyydettyä. Näin se maailman globaalius esittäytyy ihanan hävyttömästi tuossa lautasella unohtamatta noiden pää alaspäin olevien ystävällistä viiniä.

Hymyilyttää, fiilis jotenkin kutittaa, maistuu maistuu, taitaa tulla se kevät sittenkin. Pieni humaltuminen kaikesta tästä, ja räntäsade tuntui jotenkin kuuluvan tähän hetkeen. Seurakaan ei ollut paskempaa, taas on takana hieno päivä, ja se että vanhenen, ei harmita.
Ai niin mitäkö se artikkeli koski ? No paljastan hieman, ”…viimeisin kvartaali näytti suunnan ja irtisanomisilta ei voida välttyä mutta tuotannon siirto edullisemman…”  ja lopuksi kyseinen herra kehui suomalaista tietotaitoa.

« Takaisin etusivulle