Juha, Timo, Alexander…ja nippu porkkanoita.

11.3.2016

Peruna, palsternakka, pähkinä ja punajuuri. Pannulle pamahti myös possunfileetä, päälle hörpätään punaviiniä ja punahomejuustoa Pirkanmaalta patongin kera. Tässä samalla kun P-linjainen ilta alkaa kääntyä yön puolelle, ja viehättävän seuralaiseni säädellessä valaistusta teemaan sopivammaksi, mieleeni tuli eräs mieltäni kovasti kutittanut tapahtumaketju. Tuossa syksyllä pimeän ja synkeän ajan alkumetreillä kaupunkilaisten varoja päätettiin säästää, ja naps….puolet kaupungin katuvaloista napattiin pimeäksi. Toinen naps…ja alkoi spektaakkeli jonka tehtävänä oli tuoda iloisuutta ja valoisuutta tähän kovin synkeään ja pimeään, valottomaan vuodenaikaan. Tuolta pimeiltä poluilta (lue: pimeiltä pyöräteiltä) kaupunkiin saapuessaan, alkoi kansa näkemään välkkyviä elämän merkkejä erilaisissa installaatioissa, kohti Elban nokkaa kulki tuo pimeydessä vaeltava kansa ja ihmetteli lumoutuneena noita suuria ihmeitä ”Sähkövaloja” . Samoihin aikoihin, kaupungissamme säännöllisesti vieraileva kohtelias Brittein saarilta kotoisin oleva herra kyseli että miksi puolet kaupungista on ilman katuvaloja, tämän hän oli edellisen illan juoksulenkillä ollessaan havainnut. Tähän minä englannillani, joka muuten on yhtä notkeaa ja sulavaa kuin tönkkösuolattu muikku, ”Because now it is ”Valoa Oulu!” light festival….”. Tämä Brittein saarilta oleva herrasmies tuijotti minua hieman epäilevästi, ja brittiläisellä diplomaattisella kohteliaisuudella vastasi ”Thank you Sir , I understand…?” ja pyysi toisen gin tonicin kesken aterian. Viehättävä seuralaiseni jatkaa kekseliäästi P- linjaa, ja kaataa lasiini Proseccoa, ja tarjoilee porkkanoita ja dippikastiketta. Niinpä niin, porkkanoitahan me kaikki tarvitsemme, porkkanoita. Optio-ohjelmat, tulokseen sidotut bonukset, autoetu, kesämökki, kaunis vaimo, six päkki-siis vatsa, lämmin ruoka, katto pään päällä, katumaasturi, ruuviväännin, tennistunnit, lounassetelit, mahdollisuus elämään ilman pelkoa, työsuhde-fitnesstunnit… Listahan on loputon, mutta muistakaa hyvät herrat joita S-linjaksi kutsutaan (en siis tarkoita kaupparyhmää missä ostamalla porkkanoita saa bonuksia), muistakaa, porkkanoita. Kypsä hieman hapoiltaan jo tasoittunut, tanniineiltaan ihanan lempeä mutta kaikesta huolimatta rutkasti ryhdikäs. Vuosikerta 2001 ja syntymämaa  Espanja, maa missä tiedetään miten juhlitaan, oli kyseessä sitten maalliset riennot tai kirkolliseen kalenteriin sijoittuvat juhlat niin kuin pääsiäinen, jonka sijoittuminen kalenterivuoteen ja tämä laskentatapa näin asialle vihkimättömälle on yhtä käsittämätön kuin Oulun uudenvuoden vastaanoton ilotulituksen ajankohta – joten annanpa olla. Kello näyttää 04.06 ja eteeni ilmestyy panna cotta ja pieni tilkka portviiniä, hieno lopetus illalliselle …upea aloitus huomiselle …